Rest in Peace: Brookbank Hazard 15.2.2011 - 19.5.2014

Brookbank Hazard VH11-035-0241, maastoestepainotteinen connemaraori, 141 cm
synt. 15.2.2011, katso ikä (VHKR, täyttänyt 3v 15.5.2011)
kasvattanut D. Carter, Brookbank Stables - omistaa JP (VRL-01948), Awana Farm
koulutustasot: ko Helppo A re/me aina 100 cm asti, yleensä 80-90 cm

VIR MVA Ch (17.8.2012), KTK-II (76p., 15.12.2011), MEJ-II (94,5p., 28.2.2013), YLA1 (140p., 5.3.2013)

Luonnekuvaus

Hasa on Awanan ensimmäinen poni, ja käyttäytyykin sen mukaisesti. Hasa on luonteeltaan tuittupäinen, ärsyttävä, jekutteleva, mutta kuitenkin jostain syystä täysin rakastettava. Sormet ja varpaat eivät riitä laskemaan niitä kertoja, kun Hasa on vapauttanut laitumen ponit, potkinut karsinansa oven auki tai puraissut hoitajaansa pakarasta, joten mikä tekee tästä oriista niin ihanan? Sen yhteistyökykyisyys. Kun on vihdoin ohitettu kaikki harjauksen ja satuloinnin sudenkuopat, Hasaa parempaa ratsua saa hakea. Hasalla on mielettömän mukavat ja näyttävät askeleet ja se oppii nopeasti uutta. Suurta plussaa on myös se, että Hasan energialle ei näy loppua - joten tätä oria voi juoksuttaa pitkin kenttää vaikka ympäri vuorokauden.

Hasa luulee kirjaimellisesti omistavansa koko tallin ja olevansa oikeutettu päättämään, mitä siellä tapahtuu ja keitä siellä asioi. Uudet asukit tallissa ovat asia, jotka koettelevat Hasan hermoja ihan toden teolla, ja ori pistää kyllä asiakseen ilmoittaa uusille seinänaapureille, että he eivät sinne kuulu. Kengittäjä on myös yksi ei-toivottu vieras, joka joutuu tulilinjalle heti ensikättelyssä, kun Hasa yrittää saada kavionsa jäljen tatuoitua tämän reiteen. Hoitajia Hasa ei missään tapauksessa vastustele, mutta pörheän oriin imagoon kuuluu aina pieni valtataistelu, joten on kannattavaa napata heti alkajaisiksi Hasaa tukasta ja sitoa se kiinni - Hasan mielipuuhiin kuuluu nimittäin myös näykkiminen ja usein takajalatkin voivat sohia ilmaa vinhaan tahtiin. Hasan iso-pelottava-poni-esitys voi usein kaatua pesuhetkiin, sillä silloin Hasa lähes kehrää onneaan - niin ihanalta tuntuu, kun joku hieroo saippuaa sen pepulle ja huuhtelee ne pois lämpimällä vedellä. Hasa onkin oikea vesipeto, sanan kaikissa merkityksissä. Jos saatavilla ei ole saippuapesua, niin Hasa ottaa kaiken ilon irti tarhan keskelle muodustuneesta mutalammikosta - close enough on varmasti se, mitä Hasa ajattelee hieroessaan selkäänsä märkään multaan.

Ratsain Hasa on yllättävän mukava karsinakäyttäytymiseen verrattaessa. Satulaan nousu voi usein tuntua villiintynen härän selkään kiipeämiseltä, mutta heti kun ohjat on saatu käsiin muovautuu Hasa ratsastajansa tahtoon kuin sormia napsauttamalla. Harjoitusravi mielletään jumputtavana köpöttelynä, mutta Hasan ravi on kuin silkkaa liitelyä. Hasan selässä istumista voisikin verrata karuselliajeluun - liike näyttää suurelta ja pyöreältä, mutta tuntuu täysin tasaiselta, järkkymättömältä, suorastaan kehtomaiselta. Hasan laukkakin on kokemus, jota ei toiseen vaihtaisi - pitkät, vaivattomat, mutta vauhdikkaat askeleet ja tyytyväisen oriin tahdikas puuskutus taakavat sen, ettei raviin - saatika käyntiin - ole enää paluuta. Hasalla on aina huima määrä energiaa varastoituna, ja laukkailu onkin se, mihin ori energiansa purkaa. Vaikka Hasa on yleisesti ottaen ratsuna erittäin hyvätapainen, se ei voi vastustaa pukittelua, jos meno tuntuu liian tylsältä tai hitaalta. Tämän takia vauhdikkaat lajit, kuten esteratsastus, saavat Hasan hirnumaan onnesta.

Hasaa on koulutettu naperosta asti esteratsastuksi esimerkiksi irtohypytyksen avuin, ja jo siitä asti on Hasalla ollut hyvä hyppytyyli. Radan edetessä vauhdin määrä voi usein kasvaa kuin potenssissa, joten mikään aloittelijoiden esteponi Hasa ei ole, huolimatta sen esimerkillisisestä käytöksestä kouluratsuna. Maastoesteet kuuluvat Hasan lempparilajeihin. Vaikka Hasa yrittääkin parhaansa, se ei usein aina ritä, sillä vaikka kestävyyttä oriilla riittää, huolellisuutta se ei koskaan sisäistänyt. Joskus Hasa saattaa olla niinkin rajulla vaihteella, ettei se höyrypäissään enää tajua, minne pitäisi mennä, ja saattaa navigoida itse reittinsä ratsastajan käskyjä kuuntelematta. Onneksi näin käy useimmin vain helpoilla radoilla, joten paras idea on pistää Hasa vähän haastavampiin luokkiin, joissa se luottaa mielummin ratsastajan suuntavaistoon.

Hasa tykkää ulkoilusta paljon, ja taluttajalla onkin tuhat rautaa tulessa tätä oria talutellessa ulos tallista. Päästyään pihalle päästää Hasa usein ilmoille sadan desibelin kiljahduksen kuin ilmoittaakseen, että hän on paikalla, juhlat voivat alkaa. Surukseen Hasa kuitenkin joutuu aina yksin tarhaan, sillä sen egoistinen luonne johtaa poikkeuksetta vaarallisiin tappeluihin muiden oriiden kanssa. Hasa viihdyttää siis itseään juoksemalla ympäri tarhaa ja ottamalla välillä uhkaavia kamikaze-spurtteja. Tarhan ohitse kulkevat ihmiset voivat usein huomata, että heitä seuraa huomionkipeä ori aitoja myötäillen. Pimeän tullen Hasaan alkaa iskemään paniikki - onko hänet unohdettu? Ori alkaa osoittamaan mieltään yksinolosta potkimalla aitoja ja kiljumalla, jolloin viimeistään jollain palaa hermot ja Hasa tuodaan sisään 30 minuuttia etuajassa.

Hasaa on vaikea kuvailla yhdellä sanalla tai pistää sen luonnetta pähkinänkuoreen. Tästä oriista on todellakin moneksi. Se on ehkä usein päältäpäin hieman päällekäyvä ja vauhdikas, mutta oikeastaan Hasalla on vain tietty tarve olla huomioituna. Useimmat elvistelyt karsinan puolella johtuvat siitä, että se haluaa näyttää tallitovereilleen pystyvänsä pompottelemaan ihan ketä tahansa, mutta ratsastuksen alkaessa on Hasa kuin yhtä ihmisen kanssa. Sille tärkeintä on aina tuntea olevansa rakastettu. Vaikeaa se ei ole, sillä näin sosiaalista oria ei voi kukaan olla rakastamatta.

Sukuselvitys

i: Wizard of Springland
c-o, km, 141cm
ii: Marshfield's Whizz One iii: Mister Windsor
iie: Fiola IV
ie: Dolly of Springland iei: Dominante
iee: Puppet Girl of Springland
e: Stonebridge Honeymoon
c-t, rnvkk, 141cm
ei: Rhoderick of Silvercreek eii: Brodery of Silvercreek
eie: Rosy Gold of Silvercreek
ee: Blackfield's Lunar Queen eei: Keyton of Parksway
eee: Blackfield's Moon Song

Hasa on tuotu Briteistä connemara -ja new forest-siittola Brookbank Stablesilta. Toisin kuin normaalisti, Hasan emänpuoleinen suku on menestyksekkäämpi kuin isänpuoleinen. Hasan isä, Wizard of Springland, on ruunikko connemaraori, joka ei koskaan pahemmin menestynyt näyttelyissä, mutta sai silti 4 varsaa periyttämään loistavia hyppytaitojaan. Emä, Stonebridge Honeymoon, on ruunivoikko tamma, joka on menestynyt näyttelyissä ympäri Eurooppaa ollen useiden connemara-näyttelyiden BIS-kehässä. Honeyllä on yli kymmenen jälkeläistä, joista kuutta (mukaanlukien Hasaa) on käytetty näyttelyissä loistavin tuloksin.

» Lue täältä Hasan koko sukuselvitys!

Jälkeläistiedot

26.7.2011 Aidan Hafiz (e. Strandhill Jane)
10.7.2011 Awana Long Dream (e. Brookbank Dylan)
23.9.2012 Awana Safira (e. Sunreef's Summer Romance)
30.9.2012 Awana Harmoni (e. Iana Kindle)
16.10.2012 Aidan Majeed (e. Fairfield's Medley)

Kilpailukalenteri

Huom: alla vain sijoitukset! Tarkastele listaa kaikista Hasan starteista täällä!
Hasa on startannut painotuslajissaan maastoesteratsastuksessa 115 kertaa ja on sijoittunut 23 kertaa.

01   22.07.2011 MEJ Kisakeskus Bailador, 60cm, 5/26
02   22.07.2011 MEJ Kisakeskus Bailador, 80cm, 1/47
03   29.07.2011 MEJ Hengenvaara, 70cm, 2/13
04   20.08.2011 MEJ-Cup Kisakeskus Bailador, 70-80cm, 2/26
05   04.09.2011 MEJ Antoisa, 60cm, 1/18
06   26.09.2011 MEJ Awana Farm, 60cm, 3/10
07   30.10.2011 MEJ Harharetki, 80cm, 1/9
08   01.11.2011 MEJ Harharetki, 80cm, 3/9
09   11.11.2011 MEJ Antoisa, 80cm, 5/27
10   30.11.2011 MEJ Suokukan ratsastuskoulu, 100cm, 4/20
11   01.12.2011 MEJ Suokukan ratsastuskoulu, 90cm, 4/27
12   01.12.2011 MEJ Suokukan ratsastuskoulu, 100cm, 1/20
13   02.12.2011 MEJ Suokukan ratsastuskoulu, 90cm, 2/27
14   02.12.2011 MEJ Suokukan ratsastuskoulu, 100cm, 2/20
15   16.12.2011 MEJ Kisakeskus Bailador, 80cm, 1/47
16   17.12.2011 MEJ Kisakeskus Bailador, 60cm, 3/17
17   18.12.2011 MEJ Kisakeskus Bailador, 80cm, 1/47
18   19.12.2011 MEJ Kisakeskus Bailador, 60cm, 3/17
19   21.12.2011 MEJ Awana Farm, 80cm, 1/15
20   22.12.2011 MEJ Kisakeskus Bailador, 80cm, 1/47
21   15.01.2012 MEJ-Cup Kisakeskus Bailador, 50-60cm, 1/17
22   05.02.2012 MEJ Kisakeskus Bailador, 80cm, 1/39
23   05.09.2012 MEJ Kisakeskus Bailador, 80cm, 3/32

01   06.08.2011 NJ Virtuaalitalli Dei, BIS1 - MVA-SERT, JS (Riikka A-H.)
02   27.08.2011 NJ SLC Ponies, LKV2 - irtoSERT, JS (Anette N.)
03   10.10.2011 NJ Päivärinne, BIS1 - MVA-SERT, JS (Anette N.)
04   29.11.2011 NJ SLC Ponies, BIS2 - MVA-SERT, JS (Siiri K.)

Kantakirjalausunto:
- Hyvät tyypit, erittäin hyväasentoiset jalat.
Piirteetön säkä, hieman takakorkea.
18 + 20 + 19 + 19 = 76 p., KTK-II

MEJ-laatuarvostelu:
17,5 + 42 + 9 + 13 + 8 + 5 = 94,5p., MEJ-II

Yleislaatuarvostelu:
33 + 42 + 30 + 35 = 140p., YLA1
Erinomainen sukuselvitys - tähän on selkeästi panostettu aivan valtavasti!

Päiväkirja ja valmennusmerkinnät

24. huhtikuuta 2013: a great success!

Hasa osallistui niin helmikuun lopussa järjestettyyn maastoestejaoksen laatuarvosteluun kuin maaliskuun yleislaatuarvosteluunkin. Molempiin tilaisuuksiin lähdettiin korkein odotuksin ja nyt tuloksien pamahdettua tietoisuuteen samalla viikolla pitkä jännitys palkittiin - MEJ-laatuarvostelusta annettiin II-palkinto 94,5 pisteellä ja YLA:sta I-palkinto 140 pisteellä! Pikemminkin odotin palkintojen menevän juuri toisin päin, mutta mahtava yllätys oli tämäkin. YLA1-palkinnon luulin olevin paljon vaikeammin saavutettavissa kuin MEJ-I -palkinnon, mutta tämä kokemus osoittaa, että jatkossa MEJ-laatuarvosteluihin on ehdottomasti panostettava toden teolla. Seuraava meiltä MEJ-laatuarvosteluun lähtevä poni on todennäköisesti Hasan varsa Lola, jonka on tosin vielä saatava hieman jälkeläisnäyttöä ennen arvostelua. Hasan palkinnot olivat kuitenkin enemmän kuin riemastuttavat ja niillä kelpaa vanhan oriherran pröystäillä!

11. helmikuuta 2013: Hasan kuulumisia

Hasa on viettänyt uutta vuotta rennoissa merkeissä. Sillä on ollut paljon vapaapäiviä, sillä olemme valmistautuneet huolella tulevaan MEJ-laatuarvosteluun. Olen vihdoin saanut valmiiksi pitkäaikaisen projektini, eli Hasan sukututkimuksen, josta on toivottavasti apua pisteiden keruussa. Toki olemme koko tallin voimin pitäneet myös huolta Hasan ulkonäöstä; sitä on siunattu useilla saippuakylvyillä ja uudella talliloimella.

Maastoesteitä olemme treenanneet normaalia löyhemmin. Viime viikolla kävimme radan kaksi kertaa läpi 60 cm tasoisena. Hasalta löytyy yhä sitä energiaa, vaikka - hyvät hyssykät - sehän täyttää 24 vuotta neljän päivän päästä! Hasa on oikea power-pappa. Radallakin tuntui siitä, että minä olin se, joka sai treeniä, ei Hasa. Olemme perinteisten maastoesteiden lisäksi harjoitelleet myös kouluratsastusta väistöjen ja taivutuksien merkeissä, eli treenanneet vähän herran notkeutta. Kouluratsastus ei ole kyllä koskaan ollut mitään verrattuna esteisiin - tylsät paikallaan jynnäämiset eivät ole mikään kilpaileva vaihtoehto maastoratsastuksen tukkaa hulmuttavalle vauhdille! Odottelemme innolla laatuarvostelua ja tuomareiden mielipidettä.

1. marraskuuta 2012: maastoestetreeniä

Vaikka en yleensä ole aamuihminen, heräsin tänä aamuna harvinaisen iloisena: aurinkoi paistoi eikä kännykässä ei ollut yhtäkään "Hasa on karannut"-viestiä - aivan kuin kokonainen orkesteri lintusia olisi laulanut Good Morning Starshinea rintani alla. Mikäpä olisi parempi tapa aloittaa hyvä aamu kuin hypätä maastoesteitä suosikkironttini Hasan kanssa? Päätin perinteisten 80 sentin sijasta treenata tänään jopa 90-100 cm tasoisia pomppuja.

Toisinaan huono tuuri osuu kaikkien kohdalle, mutta minulle se osuu harvinaisen osuvina hetkinä - heti astuessani ovesta ulos alkoi taivaalta tihkumaan vesipisaroita. Päätin, etten antanut moisen pilata päivääni. Varustelin siis Hasan huolellisesti ja lähdimme lämmittelemään pienillä ristikoilla maneesiin, ja Hasa tuntui tuttuun tapaan olevan hieman turhankin innoissan asiasta. Pukkia piisasi kyllä tavallista reippaampaan tahtiin ja ponia sai navigoidakin tuplasti päättäväisemmin. Astuessamme ulos maneesista oli taivas muuttunut jo lähes tummanharmaaksi ja sadetta tihutti tasaiseen tahtiin, joskaan ei kovin raskaasti. Nostin laukan ja Hasa pyrähti vauhtiin kahta kertaa käskemättä. Jopa ne 100 senttiä korkeat esteet tuntuivat mitättömiltä - Hasa säteili energiaa ja innokkuutta, joka tuntui jo itsessään korvaavan sen puuttuvan auringonvalon. Hasa ei kieltänyt tai mokannut kertaakaan, suorituksemme olisi varmasti ollut vähintäänkin erinomainen sijoitus, jos kyseessä olisi ollut kilpailu.

Tuotuani Hasan talliin vein sen kunnon pesulle ja sitten päästin tarhaan sadeloimi päällään. Kuten arvata saattoi, Hasa hoiti ensitöikseen mutaisimman lammikon etsimisen, ja heittäytyi sitten siihen kieriskelemään. No, ainakaan ei mennyt karva heti likaiseksi, mutta loimi pitää muistaa viedä pesulaan.

15. lokakuuta 2012: Hasan käynti hevoshierojalla

Aloitimme viikon viemällä Hasan hevoshierojalle Eläinlääkäriasema Vuokoskelle. Olin jo pitkään kaavaillut hienolle herralleni jonkinlaista palkintoa hienosta kisaurasta, ja keksin tämän idean lueskellessani Vuokosken esittelylehtistä, joka kolahti postiluukustani pari viikkoa aikaisemmin. Tässä oli aivan uusi ja erilainen tapa rentouttaa hevosta!

Eläinlääkäri Silja Laineen raportti hieronnasta: "Hierontaa aloittaessa Hasa tuntui olevan melko levoton, mutta hieronnan edetessä orikin alkoi rauhoittua. Ristiselän alue oli aavistuksen lukkiutunut ja alkuun sen hierominen sai Hasan ärsyyntymään ilmeisestikin pienestä kivusta, mutta pian tämä äkäpussi vaihtui alahuultaan roikottavaan silmät kiinni olevaan rentoutuneeseen hevoseen. Kuitenkaan kyseessä ei ollut mitään vakavaa, vaan normaali jumi millaisia hevosilla saattaa esiintyä satunnaisesti elämän varrella. Parin seuraavan päivän ajan hevosen kannattaa antaa olla vapaalla ja sitten aloittaa kevyt liikutus."

10. heinäkuuta 2012: Hasa Karsikonniemen harrastepäivän edustusponina

Karsikonniemen harrastepäivät järjestetään joka kesä Karsikonniemen urheilukentällä. Tuona päivänä kaikki alueen harrastepaikat, kuten tanssistudiot, taidekerhot sun muut kokoavat paikalle oman pisteensä, joissa vierailijat voivat käydä tutustumassa lajiin. Paikalla on aikataulun mukaan myös pieniä käytännön tempauksia ja esityksiä. Tänä vuonna Awana Farmin porukka kutsuttiin ensimmäistä kertaa esittelemään ratsastusta, ponikasvatusta ja connemaraa rotuna. "Valitkaa joku esiintymisestä nauttiva ja peloton kaakki maskotiksenne", neuvoi harrastepäivien järjestäjä herra Salmikivi. "Se on Hasa" taisivat olla ensimmäiset sanani tallitytöille, kun järjestäjä oli poistunut paikalta.

Sinä aamuna perinpohjaisen saippuakylvyn jälkeen letitimme Hasan harjan ja suimme varmasti sen jok'ikisen karvan supisuoraksi. Meidän pisteellämme oli pieni, ehkä noin 6 x 6 metrin kokoinen metalliaitainen tarha, jossa Hasa sai marssia edestakaisin ja ihastuttaa pikkutyttöjä - harva kuitenkaan uskalsi oria silittää, kun se hiihti sellasta vauhtia tarhan reunoja myöten. Minulle kasvoi ikävä pelko, että Hasan tarhaaminen noin pieneen tilaan tunniksi ennen ratsastusesitystämme oli huono idea.

Ratsastusesityksemme oli kello 13 - siihen sisältyi hieman kouluratsastusta ja sitten rataesteitä aina 50 sentistä 100 senttiin. Kuten arvelinkin, Hasan energia oli tarhassa pakkautunut hälyttäviin lukemiin, ja saavuimmekin ratsastusalueelle tyylikkäästi kiitolaukassa. No, ainakin herätimme kaikkien huomion. Koko esitys sujui muuten lähes täydellisesti, vaikka pienien esteiden välissä Hasan peräpää sattoikin koskettaa pilviä. Esityksen jälkeen Hasa sai vielä nauttia huomiosta pikkuruisessa tarhassaan. Talutusponiksi emme sitä kehdanneet laittaa - sen viran hoiti Lupu.

Tuo helteinen päivä oli varsin erilainen ja mieleenpainuva. Toivottavasti pääsemme esiintymään ensi kesänäkin!

7. toukokuuta 2012: maastoestetreeniä synttäriaamuna

Tänään olin varsin iloisella mielellä - olihan syntymäpäiväni - joten päätin viedä suosikkiherrani Hasan pienelle aamulenkille. Hasa oli aivan unenpöpperöinen, eikä ollut oma energinen itsensä - sainkin potkia sitä tuon tuosta liikkeelle. Kyllä muuttui oriilla ääni kellossa, kun puskasta juoksi pieni rusakko jalkojensa välistä! Hasa vei minua aivan sokkona kiitolaukassa kymmenisen metriä, kunnes tömähdin leuka edellä maahan. Pahemmin ei onneksi käynyt, paitsi iltaa vietellessä sain enemmän "mitä sun leualle on käynyt?"-kysymyksiä kuin onnitteluja!

15. joulukuuta 2012: Hasan kantakirjaustilaisuus

Olimme jynssänneet Hasaa kaikenlaisilla harjoilla, vesiletkuilla, saippuoilla ja sienillä viimeisen viikon, kunnes se aamu vihdoin koitti. Jo kuudelta aamulla revin oriita karsinansa pohjalta ylös, ahtasimme sen traileriin parin tallitytön kanssa ja huristimme matkaan. Parisen tuntia autossa meni pelkästään kynsiä pureskellessa - olihan Hasan kantakirjatilaisuus! Paikalla oli tuttuun tapaan 19 muuta oria. Hasa esiintyi numerolla 13, mikä tietenkin aiheutti meissä pienet kauhun väreet. Hasa tuntui kumman rauhalliselta - saattoi johtua aikaisesta herätyksestä, mitkä eivät ole tämän ponin juttu. Arvostelu tapahtui rusetein ja kukin koristellussa maneesissa. Hasa esiintyi varteenotettavasti, vaikkakin välillä se teki pari pyörähdystä taakseni. Tuomarit näyttivät tuimilta, mutta toivat meille silti hymyssä suin ison ruusukkeen, kukkakimpun, pienen kunniakirjan sekä pytyn, jossa komeili kirjaimet II. Näin ollen saimme parhaan joululahjan etuajassa!

20. elokuuta 2011: sottapytty MEJ-cupissa

Olin löytänyt muuan eläinkaupasta jonkinlaista uutta supersaippuaa, ja sen nähdessäni en voinut ajatella muuta kuin Hasaa, jonka bravuureihin kuuluu itsensä likaaminen paikassa kun paikassa. Päivää ennen MEJ-cupia pyynäsin Hasan sellaiseen kiiltoon, että poni näytti kuin pikkutytön tarrakirjan kiiltokuvahevoselta. Jätin sen hyvillä mielin karsinaansa yöksi ja suukotin sitä turvalle. Aamu alkoi kiljunalla, kun Hasan hoitaja juoksi luokseni eikä saanut edes sanaa suustaan. Tiesin heti, mitä oli tapahtunut. Seuraavat 15 minuuttia jahtasimme karsinansa oven avannutta Hasaa pitkin peltoja. Tottahan toki Hasa oli myös ehtinyt käydä pyörimässä pihan mutaisimmassa lammikossa. Pesimme Hasaa sellaisella vaihdulla, ettei moista oltu kuunaan nähty, mutta mutaa ei vain yksinkertaisesti ehditty irrottaa kokonaan ennen kuin tuli aika lähteä. Yritin siis seisoa ylpeänä hienon oriini kanssa paikalla, mutta useimmat katsoivat minua hieman oudoksuen. Tästä huolimatta aamuinen spurtti oli tehnyt Hasalle hyvää, ja se oli oikein vireessä radalla. Hasa liikkui sellaisella rytmillä ja tarmolla, että taisin hymyillä suupielet korvissa koko suorituksen ajan. Sottapytyn suoritus nostikin meidät luokkamme toisiksi kaikista 26 osallistujasta.

kaikki tämän sivuston materiaali © JP, ellei toisin mainita   |   otsikon kuvat © Raoul Pop, Connemara Gestüt-Glaskopf   |   tämä on virtuaallitalli/virtuaalihevonen