Hopewood Connemaras

Hopewood Regent

VH18-035-0035
Connemaranponiori, ruunikonkimo, 144 cm
Syntynyt 16.2.2018, 6-vuotias ‒ täyttänyt 3 vuotta 16.5.2018
Kasvattanut Hopewood Connemaras, Irlanti ‒ omistaa JP (VRL-01948), Hopewood Connemaras
Kouluratsastuspainotteinen, kilpailee tasolla Helppo A

Palkinnot

KTK-II
Huhtikuu 2018
18 + 17 + 18 + 17 = 70p.
Champion
Myönnetty 15.7.2018

Luonnekuvaus

Hopewood Regent saapui maailmaan kun olin itse vielä autuaan onnellisesti höyhensaarilla. Noin viideltä aamulla puhelimeni pärähti soimaan ja vastatessani linjan toisessa päässä kiljui ensimmäistä viikkoa töissä oleva tallityttö - "Pulla varsoo! Nyt!". Minä nakkasin saman tien tohvelit jalkaan ja hölkkäsin vaaleanpunaisessa aamutakissa taloltani tallille katsomaan, kun pieni ja heiveröinen Regent otti ensiaskeleensa emänsä rohkaisemana. Nykyään lumeanvalkea luottoratsuni on kaukana heiveröisestä ja pienestä, mutta saan edelleen kuukausittain samanlaisia yöllisiä hätäpuheluita siihen liittyen - yleensä mokoma on vapauttanut itsensä karsinastaan tai tarhastaan ja pistänyt hösseliksi rehuvarastossa.

Regent on yksi komeimmista oreista mitä olen omistanut, mutta se on luonteeltaan melkoisen omapäinen. Regentin bravuureihin kuuluvat karkailu kaikkialta, kuten kesälaitumelta tai tallikäytävältä kesken harjauksen. Regent ei kuitenkaan koskaan karkaa kauas, ja jääkin usein paikoilleen heti ensimmäiselle heinäkasalle tai rehuvarastolle, joka sen matkalle sattuu. Vaikka Regent onkin kahlekuningas ja sen kunnioituksen saaminen vaatii työtä, se on kuitenkin vaaraton poni eikä esimerkiksi pure tai potki. Regentin suurin heikkous on banaanit, ja niitä tallilaiset ovatkin oppineet tarjoamaan Regentille aina sellaisissa tilanteissa, kun poni on saatava edes hetkeksi hallintaan.

Karsinasta Regentin voi tyypillisesti löytää pyörimästä ympyrää vimmatun lailla kuin pieni sukkula. Tästä yksinkertaisempikin henkilö voi päätellä, että tätä oria ei karsinassa kannata hoitaa. Regentin siirto käytävälle - ja oikeastaan mihin vain - kannattaa hoitaa ketju suussa ja tukevalla otteella, sillä tilaisuuden koittaessa Regent ei epäröi vilistää karkuun. Hoitaessa Regent on levoton ja tapaa tylsyyttään kuopia maata ja pitää omituisia ääniä, mutta kuten aiemmin mainitsin, en ole vielä koskaan kuullut sen purreen tai potkaisseen ketään tai mitään tahallaan. Regent on vaikea saada hiljaiseksi; siihen tarvitaan joko vuosien kokemus ja yhteinen ymmärrys tämän ponin kanssa, tai jatkuva "lopeta" -käskyttäminen. Useimmat eivät siihen leikkiin ala, vaan antavat Regentin peuhata omiaan - ja kiertävät sen ilmaa sohivat jalat kaukaa.

Reipas Regent on ratsuna varsin tulinen ja sen selkään ei ihan ketä tahansa pistetäkään. Etenkin uusissa ja hälyisissä paikoissa Regent on vaikea saada kuulolle, sillä silloin sitä tuntuu kiinnostavan kaikki muu paitsi keskittyminen - tutun ratsastajan kanssa Regent hermoilee vähemmän ja sen kanssa pääsee aloittamaan työt nopeammin. Kotona ratsastaessa Regent on huomattavasti mukavampi, mutta se edelleen kuumuu herkästi eikä tahdo hidastaa jos kerran vauhtiin on päästy. Paha yhdistelmä tähän on se, että Regent on herkkä suustaan ja voi joskus reagoida hyvinkin rajusti liian kovaan käteen. Regentillä ratsastaminen vaatii kylmiä hermoja, osaamista ja pehmeän käden - tällöin sen kevyistä liikkeistä ja notkeudesta saa eniten irti ja siitä kuoriutuu oikein näppärä kouluponi.

Sukuselvitys

i: Cabarnagh Padraic
trn, 144 cm, GBR
ii: Gorwedd Peryglus iii: Ifanc a dewr
iie: Calon Cosi
ie: Hug Ollmhór iei: Fanacht Foolish
iee: Grá Dall
e: Tullamore Delight
rnkm, 143 cm, IRL
KTK-III
ei: Barna Laddie eii: Bearna Bhaoil
eie: Caryhill Sparrow
ee: Ashcroft Irish Delight eei: Kilcross Laochra
eee: Brookbank Abbey

Jälkeläistiedot

07.05.2018 conn-o Hopewood Legacy (e. Hopewood Feith)
30.06.2018 conn-o Hopewood Brogan (e. Hopewood Poppy)
12.07.2018 conn-t Hopewood Blanca (e. Fiosrach Béatáine)

Kilpailutulokset

Näyttelyt - 3 sertiä
14.03.2018 NJ Cefnmoor, 4/5 - irtoSERT (pt. Vibaja)
28.03.2018 NJ Cefnmoor, 4/4 - irtoSERT (pt. Lissu T.)
14.05.2018 NJ Cefnmoor, 4/9 - irtoSERT (pt. Vibaja)

Kouluratsastus - 44 sijoitusta
18.03.2018 KRJ Edelsten Ponies, Helppo A, 3/40
19.03.2018 KRJ Edelsten Ponies, Helppo A, 6/40
22.03.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 2/50
23.03.2018 KRJ Kuurtola, Helppo A, 4/30
26.03.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 7/50
26.03.2018 KRJ Mustasuo, Helppo A, 5/50
27.03.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 6/50
28.03.2018 KRJ Mustasuo, Helppo A, 1/50
28.03.2018 KRJ Mustasuo, Helppo A, 5/50
31.03.2018 KRJ Cup Hukkapuro, Helppo B, 28/301
01.04.2018 KRJ Vuorna, Helppo A, 4/30
02.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 6/50
02.04.2018 KRJ Vuorna, Helppo A, 3/30
03.04.2018 KRJ Vuorna, Helppo A, 1/30
04.04.2018 KRJ Roscoff, Helppo A, 5/30
06.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 5/50
07.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 2/50
07.04.2018 KRJ Ratsutalli Lilja, Helppo A, 3/30
08.04.2018 KRJ Vuorna, Helppo A, 2/30
09.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 7/50
09.04.2018 KRJ Roscoff, Helppo A, 1/30
10.04.2018 KRJ Vuorna, Helppo A, 5/30
10.04.2018 KRJ Roscoff, Helppo A, 3/30
11.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 6/50
12.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 7/50
12.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 1/50
14.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 6/50
15.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 1/50
17.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 3/50
21.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 2/40
23.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 1/40
24.04.2018 KRJ Vuorna, Helppo A, 5/30
29.04.2018 KRJ Runoratsut, Helppo A, 3/40
29.04.2018 KRJ Mörkövaara, Helppo A, 4/30
29.04.2018 KRJ Mörkövaara, Helppo A, 4/30
30.04.2018 KRJ Mörkövaara, Helppo A, 2/30
01.05.2018 KRJ Kievarinkuja, Helppo A, 5/50
06.05.2018 KRJ Mörkövaara, Helppo A, 5/30
06.05.2018 KRJ Kievarinkuja, Helppo A, 1/50
07.05.2018 KRJ Mörkövaara, Helppo A, 2/30
09.05.2018 KRJ Mörkövaara, Helppo A, 4/30
04.06.2018 KRJ Villahaka, Helppo A, 2/50
05.06.2018 KRJ Villahaka, Helppo A, 3/50
30.06.2018 KRJ Cup Kilpailukeskus Stewart, Helppo A, 23/249

Päiväkirjamerkinnät (2 kpl)

3.4.2018 - Regentin ensimmäiset show-näyttelyt

Viime viikolla osallistuimme kahden connemaran voimin ensimmäisiin VSN:n alaisiin show-näyttelyihimme sitten yhdistyksen perustamisen. Osallistuminen tapahtui aika lailla spontaanisti, sillä satunnaisella vierailullani VSN:n sivuilla huomasin juuri julkaistun kutsun Gealánin näyttelyihin, jotka eivät edes sijainneet kaukana Hopewoodin tiluksilta. Tammaedustajaksemme päätin luonnollisesti valita Ennin, koska sen rauhallinen olemus saa aina minutkin tyyneksi tiukoissa tilanteissa. Koska en halunnut kuitenkaan jostain syystää päästä itseäni liian helpolla, valitsin oriluokkaan edustajaksemme hätähousu-Regentin, joka on tunnettu sen jännittämisestä uusissa paikoissa.

Näyttelypäivän koittaessa aamu alkoi varsin epäirlantilaiseen tyyliin - poutasäällä. Pakkasimme edellisiltana perinpohjaisesti pestyt Regentin ja Ennin traileriin ja lähdimme köröttelemään kohti näyttelypaikkaa. Regent otti asiakseen pitää kauheaa meteliä trailerissa, siinä missä Ennin puolelle traileriin sai välillä käydä kurkistamassa, että onko tamma hereillä laisinkaan. Saapuessamme näyttelypaikalle Regent tuli oikein tyylikkäästi hätäillen trailerin seiniin törmäillen ulos kyydistä ja päästi sitten ilmoille niin korviasärkevän kiljahduksen, että pelkäsin ikkunoiden särkyvän. Lähes 20-vuotias Enni tuntui suorastaan pyörittelevän silmiään nuoren oriin heikkohermoisuudelle.

Päivän esiintymiset alkoivat connemaraoriluokalla. Kuten arvata saattoi, Regentin esittäminen oli yksi varsinainen episodi, ja välillä sain ihan hävetä käsissäni kiemurtelevaa oria, joka pyöri jokaisen seisahduksen ajan paikallaan kuin sukkula, yrittäen nähdä kahdella silmällään kaikkiin ilmansuuntiin samanaikaisesti. Tuomari kuitenkin selvästi osasi asiansa, sillä jonain millisekunnin mittaisena seisahtamishetkenä hän ehti arvioida Regentin olevan erinomainen ori. Regent tienasi luokkansa parhaat pisteet (40p), saaden näin champion-palkinnon. Seuraavan luokan eli connemaratammaluokan koittaessa sain päästää syvän helpotuksen huokauksen, sillä Enni oli suunnilleen yhtä helppo esittää kuin keppihevonen. Vähän enemmän ytyä sen raviin olisi tietysti voinut saada, mutta suottakoon se mummoponille (ja Regentin esityksestä väsähtäneelle esittäjälle) anteeksi. Huono sijoitus Ennillä ei silti ollut - se kipusi luokkansa kolmanneksi 40 pisteellä, tienaten reserve champion-palkinnon.

Connemaraluokkien jälkeen jäimme odottelemaan vielä neljän luokan ajaksi show winner-valintoja Regentin luokkavoiton ansiosta. Nuo kolme tuntia tuntui olevan elämäni hitaimmat, sillä yli-innokas Regent ei ottanut rauhoittuakseen ollenkaan. Saimmekin välillä käydä lämmittelyalueella ravaamassa pieniä pätkiä, jotta Regent saisi päästettyä höyryjä ulos, emmekä toisi show winner-kehään kuumakallea. Valitettavasti muutama hassu sata metriä ravailua ei auttanut Regentiä rauhoittumaan, joten sain edelleen häpeissäni pidellä vierelläni mokomaa sonnia. Lopulta kävi kuitenkin niin, että Regent palkittiin show winner-kehän kolmanneksi, jääden kahden pisteen päähän näyttelyn parhaasta hevosesta. Se tekikin minut niin iloiseksi, että kunniakierroksella päätin itsekin irrotella Regentin tyyliin ottamalla oikein laukka-askelia orini vierellä. Olipahan show-näyttelyt - kirjaimellisesti.

27.7.2018 - Regentin isän omistajan vierailu - kirjoittaja Eepu Kettula

Taksimatka lentokentältä Hopewoodin tilalle tuntui olevan ihan liian pitkä, olin vihdoin päässyt matkustamaan Irlantiin katsomaan orini varsaa. Regent oli Paddyn ensimmäinen varsa ja siksi minulle äärettömän tärkeä, sekä Regentin emän omistaja JP oli saanut kasvatettua kimosta "herrasmiehestä", upean kisaratsun. Olihan se menestynyt näyttelyissäkin ja palkittu Champion-arvonimellä. Olin nähnyt Regentin viimeksi pikkuisena varsana kun se oli ollut ruunikko ja muistuttanut huomattavasti isäänsä varsana. "We're almost there", taksikuski sanoi vahvasti Irlantia murtaen. Minua hymyilytti, Irlannin murre oli upean kuuloista. Aloin kaivelemaan laukustani lompakkoa kun aloin näkemään vilauksia Hopewoodin tiloista. Pian pysähdyimmeki tallin pihaan ja minä maksoin matkan. "Thank you very much", sanoin taksikuskille kun tämä ohjensi laukkuni peräkontista. "Oliko mukava lento?", kuului takaani. "Vähän turbulenssia, mut muuten nukuin koko matkan", sanoin kääntyessä ympäri ja hymyillessäni takana seisovalle naiselle. "Viedään se satulahuoneeseen ja mennään sit moikkaan Regentiä", JP sanoi minulle ja lähdimme kohti tallirakennusta. Vaihdoimme nopeasti kuulumiset, kerroin JPlle että etsin uutta tilaa nelikolleni. Tällä hetkellä kaikki olivat laitumella ja viihtyivät oikein paksusti. Selitin innoissani ratsuponivarsasta, jonka olin vasta hankkinut. Minun vaihtaessani vaatteita selitti JP minulle Regentin menestyksestä, ja olinkin seurannut orin uraa kohtalaisen aktiivisesti.

Saapuessamme laitumelle, erotin laitumen kaukaisimmassa päässä valkoisen läntin, joka lähtikin pian meitä kohti kuullessaan kauraämpärin rapinan. "Se on upea", huokaisin kun Regent ravasi meitä kohti. "Ja likainen kuin mikäkin", JP nauroi minulle. "Hei mitä poika", vieläkö muistat mut. Olit ihan pikkunen kun viimeksi nähtiin", sopersin orille syöttäessäni sille porkkanaa. JP ojensi minulle riimunarun ja pujahdin lankojen välistä laitumelle. Kiinnitin riimunarun päitsiin, ja JP aukaisi portin meille. Regent käyttäytyi suorastaan mallikelpoisesti, vaikka tiesin että sillä olit oman vinkeensä, ihan niinkuin Paddyllakin. Ilmeisesti karkailu oli periytyvää, sillä olin saanut hakea Regentin isän useasti ties mistä. Kiinnitin orin tallikäytävälle ja aloin hoitamaan sitä, en malttanut odottaa että pääsisin vihdoin ensimmäistä kertaa sen selkään. JP selitti Regentin kahden jälkeläisen tulevaisuuden suunnitelmista, oli vaikea ajatella että Padpad olisi jo isoisä! Olin tyytyväinen, että Regent oli jatkanut sukuaan jo nuoremmalla iällä. Sain nähdä orin temperamenttisen puolen kiristäessäni satulavyötä kun se napsutteli hampaita uhkaavasti suuntaani. "Se on tähän asti ollut harvinaisen vieraskorea, yleensä se on tuntemattomille todella vaikea", JP sanoi vieressä. "Oota vaan niin päädyn vielä maistelemaan hiekkaa tai jotain", mutisin samalla kun laitoin kypärää päähäni.

Onneksi Irlanti ei ollut hellekupolin alla, joten siellä oli huomattavasti viileämpää kuin Suomessa. Talutin Regentin keskiuralle ja varmistin vielä että jalustinhihnat olisivat edes joten kuten oikean mittaiset. Ponnistin selkään JPn pitäessä kaikelta varalta orista kiinni, jos se päättisikin lähteä ennen aikojaan liikkeelle. Otin ohjat käsiini ja lyhensin kumpaakin jalustinhihnaa ennen kuin totesin, että nyt tuntui tarpeeksi hyvältä istua satulassa. JP lähti kohti katsomoa ja minä ohjasin Regentin uralle, jossa annoin sen aluksi kävellä ihan rauhassa omaa tahtiaan. Sain heti olla kasailemassa ohjia, sillä Regent oli oikein kovasti menossa ja sainkin heti olla tarkkaavaisena. Tajusin heti mitä kasvattajamamma oli tarkoittanut, että uusien ihmisten kanssa ori osaa olla vaikea. Huomasin kuitenkin että Paddylla on hyvin samantapaisia vinkeitä, joka helpotti edes hyvin epävireisen yhteisen sävelen löytämiseen. Vajaan tunteroisen kuluttua olin ihan tyytyväinen siihen miltä ensikosketus Regentiin oli ollut. Olimme saaneet ihan muutamia onnistuneita laukannostoja ja perustreeniin kuuluvien helppojen tehtävien suorittaminenkin oli mennyt ihan mukiinmenevästi.

Taivuteltuani oria hetken aikaa hidastin käyntiin, jolloin JP tuli juttelemaan minulle. "Sehän meni ihan kivasti", nainen sanoi hymyillen. "Meni, olisi voinut mennä paremminkin", sanoin ja laskeuduin selästä. Lähdimme ulos maneesista, ja käännyin sanomaan JPlle jotain, kun tajusin että Regent päätti että hän lähti nyt. Tajusin vain nykäyksen taakse päin ja sitten olinkin persauksellani pihan ainoassa kuralammikosta. Nostaessani katseen JPseen alkoi itseänikin naurattamaan. Nainen nauroi kaksinkerroin ja hyvä kun happeakaan sai. Rönysin ulos lammikosta ja lähdin marssimaan Regentin lähtösuuntaan. Kaukaa minun ei tarvinutkaan etsiä, Regent oli juossut suoraan talliin omaan karsinaansa, josta se katsoi minua hyvin kettuileva ilme naamallaan. En voinut olla naurahtamatta, ja pian edelleen naurava JPkin saapui seuraamme. "Sä voitkin varmaan hoitaa tätä monsteria sen aikaa et käyn vaihtaan kuivat vaatteet", sanoin ja tyrkkäsin orin ohjat omistajansa kouraan. Painelin suoraan satulahuoneeseen, jossa vaihdoin vaatteeni ja pakkasin märät kamppeet muovipussiin. Onneksi saisin ne hotellilla pestyä. Hoidimme yhdessä ystäväni kanssa Regentin pois ja perehdyimme kuulumisten vaihtoon vielä enemmän. "Jääkaapissa ois kylmää olutta, otetaanko yhdet ennen kuin lähdet?", JP sanoi minulle kun nappasin putkikassini olalle. "Otetaan vaan, sillä taksilla kestää kuitenkin tulla", vastasin hymyillen.

Kylmä olut, hyvän ihmisen seurassa kruunasi koko päivän. Taksimatka hotellille tuntui ikuisuudelta, sain sinnitellä jotta pysyihin hereillä. Miettiessäni päivän tapahtumia, torkahdin kuitenkin hetkeksi ja kuski herätti minut hotellin pihassa. Raahustin huoneeseeni, nakkasin likaiset vaatteet likoamaan ja painelin suihkun kautta pehkuihin. Ne vaatteet kerkeää huomennakin, oli viimeinen ajatukseni kun nukahdin.

Kouluratsastusvalmennukset (1 kpl)

10.7.2018 - Mercy L:n valmennus

Olipas hauska päästä valmentamaan oman kasvatusrodun edustajia. Valkea, lihaksikas ori Regent oli päivän ensimmäinen valmennettava. Nuori, vinkeän oloinen oriherra pläräsi kuolaimensa kanssa omistajansa alla, eikä sitä hirveästi kiinnostanut valmennus. JP sai onneksi herran kuulolle alkuverkkojen aikana, joten pääsimme aloittamaan. Olin valinnut tämän päivän aiheeksi laukkatyöskentelyn. JP:llä oli melkoinen työ saada Regent pysymään rauhallisena ja rentona koko työskentelyvaiheen ajan. Ensimmäisenä ratsukko treenasi kootumpaa laukkaa, joka oli nuorelle ponille vielä haastavaa. Sen pitkät ja hienot liikkeet olivat kuitenkin omiaan keskilaukan harjoittelussa. Loppuverkoissa JP sai orista irti todella kevyen ja joustavan näköistä liikettä. Regent oli valmennuksen jälkeen hikinen ja kaikkensa antanut, mutta tyytyväisen oloinen.