VH18-035-0022
*10.10.2017, Iso-Britannia (16-vuotias)
Connemaranponiori, 142 cm, rautiaanpäistärikönkimo ee/AA/Gg/Rr
Maahantuonut JP (VRL-01948) - omistaa JP (VRL-01948)
Kouluratsastuspainotteinen (Helppo A)
Luonnekuvaus
Comet ei ole ensimmäinen connemaranponi, jonka olen hankkinut heräteostoksena paremman puutteessa. Mitään vikaa Cometissa ei suinkaan ole ulkonäöllisesti saatika suvullisesti, mutta se on toisinaan hyvinkin orimainen poni ja melko arvaamaton päähänpistoinensa. Tämän sain kokea ensimmäisen kerran omistettuani Cometin noin 5 minuuttia, kun ensin niin rauhallisesti trailerista ulos kävellyt ja maltillisesti paikallaan seisonut ori päätti spontaanisti ottaa laukkaspurtin tallipihan toiseen päähän tammojen luokse - minä tietysti riimunnarun jatkeena. Comet on yleisesti ottaen hieno poni ja erityisesti kouluratsuna omiaan, mutta sillä on aina ässä hihassa - juuri silloin kun sitä vähiten odottaa.
Comet on erittäin sosiaalinen ja itsevarma poni, eikä se jää varmasti keneltäkään huomaamatta. Ulkoillessaan tarhassa Comet viettää aikaansa marssien edestakaisin pitkin tarhaa ja pitäen epämääräistä ja tarpeetonta meteliä. Heti nähdessään ihmisiä, poneja, tai oikeastaan mitä tahansa mikä liikkuu, tekee Comet kaikkensa saadakseen tämän olennon seurakseen tarhaansa. Cometin kanssa voi vapaasti seurustella tarhan aidan vierellä, sillä se on hyvin ystävällinen ja oikein huumorintajuinen poni, mutta esimerkiksi herkkuja tarjotessa Comet ei erityisesti varo hampaillaan sormia, joilta se nameja syö. Comet tarhataan aina yksin, sillä muiden ponien kanssa sen leikit päätyvät monesti liian vauhdikkaiksi.
Karsinassaan Comet on levoton ja tahtoisi mielummin enemmän tilaa liikkua - Cometia ei siis kannata edes yrittää harjata tai varustella karsinassaan, sillä vaikka se ei olekaan vaarallinen, se voi kyllästyessään alkaa steppailemaan ja olla näin vaaraksi viattomille varpaille. Käytävälle sidottuna Comet seisoo kyllä paikallaan kiltisti, mutta saattaa edelleen pitää omituista mölinää, eikä aina varo ohitse puikkelehtivia ihmisiä huitoessaan päätään tai häntäänsä. Satulointi ja suitsiminen onnistuvat ilman kummempia toimenpiteitä, vaikka Cometin ilmeet tuntuvatkin enteilevän jotain muuta. Kuten aikaisemmin mainittu, pääpiirteittäin hyvin käyttäytyvä Comet voi joskus tylsyyttään keksiä hyvinkin arvaamattomia temppuja millä hetkellä hyvänsä, joten esimerkiksi talutettaessa kannattaa olla täysin läsnä tilanteessa eikä antaa Cometin esimerkiksi vain seurata perässä pitkin ohjin, vaikka se kuinka turvalliselta sillä hetkellä tuntuisikin.
Comet on oikein mallikkaasti ja pontevasti liikkuva kouluponi, jonka kanssa on mukava työskennellä. Comet on kuumuu jokseenkin helposti, joten kuuliaisuudestaan huolimatta se ei ole mikään aloittelijoiden ratsu. Päästessään liiallisen vauhdin makuun ja ratsastajan menettäessä hallinnan voi Cometin saaminen takaisin tuntumalle olla kovan työn takana, joten sen kanssa sopii muistaa tehdä jatkuvasti temponvaihteluita ja taivutuksia, eikä lähteä heti laukkamaan täyttä päätä pitkin kaviouraa. Cometilla on komeat, irtonaiset ja lennokkaat liikkeet, joten tämän orin kanssa ei ole häpeä astella kouluradoille - kunhan Comet malttaa olla keksimättä omapäisiä tempauksiaan suorituksen ajan!
Sukuselvitys
i. Halley's Comet evm conn, rtkm, 145 cm |
ii. Loch Rí Troid evm conn, trn, 145 cm |
iii. Bearna Astaróideach evm conn |
iie. Breacadh An Lae evm conn |
ie. Tulchríoch Banríon Eala evm conn, rtkm, 141 cm |
iei. Ballymountain Thunder evm conn |
iee. Tulchríoch Banríon Colúin evm conn |
e. Caryhill Peony evm conn, rnpäis, 140 cm |
ei. Castlebar Patriot evm conn, rnkm, 148 cm |
eii. Castlebar Magic Mist evm conn |
eie. Belgrade Eireen evm conn |
ee. Carragh Posey evm conn, rnpäis, 138 cm |
eei. Dartswood Pryder evm conn |
eee. Kinnegad Magenta evm conn |
Lue Cometin sukuselvitys
Sulje sukuselvitys
Cometin isä Halley's Comet on väistämättömän komea, 145 cm korkea rautiaankimo ori. Comet syntyi Englannissa vuonna 2000 hienoista vanhemmista hyvin kunnioitetulle kasvattajalle ja oriilta odotettiin suuria jo nuorena. Emänsä tapaan Cometin ensimmäiset näyttelyt sujuivat odotettua heikommin, mutta 2-vuotiaana ori alkoi kehittyä hienosti, minkä ilmeisesti myös tuomarit huomasivat, sillä ori palkittiin vuonna 2002 kahdesti I-palkinnolla. Vuonna 2003 ori vietiin jalostusarvosteltavaksi, ja se palkittiin II-palkinnolla ja hyväksyttiin jalostukseen. Vuonna 2005 Comet jätti ensimmäiset jälkeläisensä ja aloitti tavoitteellisen kilpailun kouluratsastuksessa. Upeasti liikkuva Comet oli vaikuttava näky kilpakentillä ja sen tulokset puhuvat puolestaan. 6-vuotiaana vuonna 2006 Comet voitti kansallisen connemaracupin kouluratsastuskilpailun ja sen kysyntä jalostuksessa kasvoi räjähdysmäisesti. Vuoteen 2011 mennessä Comet oli jättänyt jälkeensä 50 jälkeläistä ja se vietiin uusintajalostustarkastukseen, missä se palkittiin I-palkinnolla ja sai arvostelussa kehuja ryhdistään, orileimastaan ja liikkeistään. Nykyään Comet viettää melko rauhallista näyttelyponin elämää, vaikkakin vuosina 2017-2018 ori liisattiin Irlantiin, jolloin sille syntyi kymmenkunta jälkeläisiä lisää. Comet on aina ollut luonteeltaan miellyttävä ja rauhallinen ori, ja se onkin ollut suosittu valinta hieman äkkipikaisemmille tammoille tasoittamaan jälkeläisten temperamenttia.
Cometin isänisä Loch Rí Troid on vuonna 1990 Irlannissa syntynyt tummanruunikko connemaraori. Troidilla ei ollut alun perin suuria suunnitelmia tulevaisuudelle, joten ori sai kasvaa aikuiseksi rauhassa kotitallillaan Galwayssa kasvattajansa luona. Troid oli jo nuoresta pitäen älykäs ja nopeasti oppiva ori, joka oli omiaan kouluratsuna. Troid suoritti ensimmäiset kansainväliset koulukilpailunsa sekä jätti ensimmäiset jälkeläisensä vuonna 1996, jolloin oriista kiinnostuttiin myös Englannin puolella. Troid lopulta muuttikin Englantiin vuonna 1997, kun kokenut connemarakasvattaja Ian Burke tarjosi oriille tavoitteellista kotia Norwichista hyvinkin sievoisella summalla. Burke vei Troidin jalostusarvosteltavaksi heti seuraavana vuonna, ja Troid palkittiin upeasti ensimmäisellä palkinnolla. Tuomarit ylistivät oriin rotutyyppiä, orileimaa, ilmettä ja ylälinjaa. Seuraavat 10 vuotta Troid esiintyikin näyttelykehissä ahkerasti, ollen mm. kansallisessa poninäyttelyssä rodun paras poni kolme vuotta peräkkäin. Troid astui vuosittain kymmeniä tammoja, ja vuoteen 2011 mennessä se oli jättänyt jälkeensä jo 70 jälkeläistä sekä saavuttanut jälkeläisarvokirjaimen A. Menestyksekkään jalostusuransa päätteeksi Troid jouduttiin lopettamaan vuonna 2012 yllättävän jalkavamman seurauksena. Troidia jäi kaipamaan monet, mutta onneksi oriin perintö elää vahvana.
Cometin isänemä, pieni ja sievä rautiaankimo tamma Tulchríoch Banríon Eala syntyi Englannissa vuonna 1995. Ealan kasvattaja ja omistaja yhä tähän päivään asti on Ian Burke. Ealan vanhemmat olivat molemmat moninkertaisia näyttelyvoittajia sekä runsaasti jalostuksessa käytettyjä poneja, joten luonnollisesti myös Eala vietiin rotunäyttelyyn heti yksivuotiaana. Vaikka nuorena Eala palkittiinkin tyypillisesti vain II-palkinnoin, jatkoi herra Burke tamman esittämistä näyttelyissä aktiivisesti vuodesta toiseen, mikä lopulta kannatti, sillä täytettyään neljä vuotta alkoi Ealan uskomaton voittoputki: vuoden 1999 jälkeen Eala on tienannut näyttelyissä ainoastaan I-palkintoja ja se ollut BIS-kehässä neljä kertaa. Vuosien 2000-2014 välillä Eala on jättänyt jälkeensä kuusi jälkeläistä, joista tamma lopulta palkittiin jälkeläisarvokirjaimella A vuonna 2011. Nykyään eläkepäiviä viettelevä Eala on luonteeltaan kovin ystävällinen ja miellyttävä poni, mutta ratsain se on äärimmäisen herkkä, minkä vuoksi kilpauraa Ealalle ei koskaan kaavailtu. Eala on kuitenkin tehnyt merkittävän työn siitostammana, joten todennäköisesti menestyksekäs kilpaura ei olisi tämän tamman meriittilistalle mahtunutkaan.
Cometin emä, vuonna 2012 syntynyt Caryhill Peony on pienikokoinen, emänsä tamaan ruunikonpäistärikkö tamma. Peony syntyi hyvin tavoitteelliseen ja aktiiviseen siittolaan, joten tamma vietiin vuoden ikäisenä ensimmäisiin näyttelyihinsä. Peonyn kehitys ei kuitenkaan ollut odotetun tasoista, joten tammaa ei käytetty näyttelyissä 2-3 vuotiaana kertaakaan. Peony vietti paljon aikaa kotona ja sille kaavailtiin käyttöponin uraa, mikäli sen ulkomuoto ei iän myötä paranisi. Vuodet tekivät kaikkien onneksi hyvää Peonyn rimpulamaiselle olemukselle, sillä vanhetessaan Peonysta kasvoi tasapainoisen lihaksikas ja sporttinen tamma. 4-vuotiaana vuonna 2016 Peony päätettiin astuttaa muuan suositulla jalostusoriilla ja syksyllä 2017 Peony vietiin jalostusarvosteltavaksi maitovarsansa kanssa. Kaikkien ihmeeksi Peony palkittiin I-palkinnolla saaden kehuja kunnostaan ja tyypistään, vaikkakin tamman jaloissa oli edelleen toivomisen varaa. Peony oli siis kokenut oikean ruma ankanpoikanen-kasvutarinan, ja tammaa suunnitellaan käytettävän jalostuksessa vielä vuosia. Peonyn ensimmäinen jälkeläinen, josta kaikki lähti liikkeelle, olikin meidän oma Caryhill Comet.
Cometin emänisä, vuonna 1991 Irlannissa syntynyt Castlebar Patriot, on oikea superconnemara. Mikään näyttelykehien parrasvaloissa tanssija tämä kimo ori ei ole koskaan ollut, mutta se on kilpaillut hyvin kunnioitettavasti kouluratsastuksessa ja esteillä kansainvälisesti. 148 senttimetriä korkeaksi kasvanut Patriot aloitti ratsuksi opettelun 3-vuotiaana ja kilpaili ensimmäiset koulukisansa 5-vuotiaana sijoittuen kärkikolmikkoon. Aina reipas ja yhteistyökykyinen Patriot oli hieno ori sekä ratsastaa että seurata katsomosta, minkä vuoksi oriin kysyntä jalostukseen kasvoi vuosi vuodelta, vaikka näyttelyissä ori ei ollutkaan koskaan käynyt. Vuonna 1996 Patriot vietiin jalostusarvosteltavaksi ja palkittiin II-palkinnolla. Jo samana vuonna Patriot astui 40 tammaa jättäen reilut 30 tiineeksi. Patriotin suosio hienoa työmoraalia ja erinomaisia liikkeitä periyttävänä käyttöponina oli vertaansa vailla jalostusmarkkinoilla, ja Patriot on tähän päivään mennessä jättänyt jälkeensä yli 100 jälkeläistä. Vuonna 2003 Patriot voitti ensimmäisenä ponina Horse of the Year Ireland Trophyn hypäten 110 cm esteradan. Vuoden 2010 jälkeen Patriotin jälkeläismäärä on on pysynyt alle kymmenessä, sillä oriin jälkeläiset ovat hyvin yleisiä käyttöponien suvuissa. Patriot viettelee nykyään hyvin ansaittuja eläkepäiviään Etelä-Irlannissa ja on ikäisekseen yhä erinomaisessa kunnossa - yhä nähdessään tammoja Patriot päästää ilmoille mitä veikeimmän hirnahduksen!
Cometin emänemä Carragh Posey on vuonna 1996 Englannissa syntynyt ruunikonpäistärikkö connemaratamma. Posey on syntynyt maailmaan suhteellisen tyylikkäistä sukulinjoista - sen isä on hyvin kansallisissa ratsastuskilpailuissa pärjännyt jalostusori, ja emä kunnioitettua kasvattajaliitettä kantava siitostamma. Posey ostettiin kasvattajaltaan pienen perheen harrasteponiksi 4-vuotiaana sen ratsastuskoulutuksen päätteeksi. Poseylla harrastettiin maltillisesti kouluratsastusta ja se kilpaili pienissä seurakilpailuissa pärjäten keskivertaisesti. Vain 138 cm korkea Posey jäi kuitenkin auttamatta liian pieneksi perheen kasvaville lapsille, ja tamma pistettiin myyntiin 12-vuotiaana vuonna 2008. Poseysta kiinnostui muuan nimekäs connemarakasvattaja, joka tunnisti Poseyn sukulinjat ja arvioi, että tamma voisi jättää jälkeensä mielenkiintoisia varsoja. Näin ollen Posey ostettiin Caryhill-connemarasiittolaan siitostammaksi. Posey osoittautui kuitenkin varsin hankalaksi tammaksi astuttaa, sillä se ei suostunut päästämään oreja lähelleen ja sen tiinehtyminen oli heikkoa. Kolmen vuoden yrityksen jälkeen Posey todettiin kantavaksi keinosiemennyksestä vuonna 2011, ja seuraavana vuonna Posey varsoi Caryhill Peonyn. Peony jäikin Poseyn ensimmäiseksi ja viimeiseksi jälkeläiseksi, sillä tamma ei sopinut tavoitteellisen siittolan kiireiseen tahtiin. Posey myytiin näin ollen uudestaan harrasteponiksi, ja nykyään tamma asuu Ballyconnellissa Irlannissa.
Jälkeläistiedot
Kilpailutulokset
Kouluratsastus - 41 sijoitusta
01.03.2018
KRJ Brunnby, Helppo A,
4/30
02.03.2018
KRJ Haavelaakso, Helppo A,
3/30
03.03.2018
KRJ Brunnby, Helppo A,
2/30
04.03.2018
KRJ Brunnby, Helppo A,
4/30
05.03.2018
KRJ Haavelaakso, Helppo A,
5/30
05.03.2018
KRJ Brunnby, Helppo A,
3/30
05.03.2018
KRJ Brunnby, Helppo A,
3/30
08.03.2018
KRJ Haavelaakso, Helppo A,
5/30
08.03.2018
KRJ Haavelaakso, Helppo A,
2/30
08.03.2018
KRJ Brunnby, Helppo A,
5/30
10.03.2018
KRJ Brunnby, Helppo A,
2/30
11.03.2018
KRJ Haavelaakso, Helppo A,
1/30
11.03.2018
KRJ Runoratsut, Helppo A,
6/50
12.03.2018
KRJ Haavelaakso, Helppo A,
1/30
12.03.2018
KRJ Runoratsut, Helppo A,
2/50
14.03.2018
KRJ Raatteen Suomenhevoset, Helppo A,
2/30
15.03.2018
KRJ Raatteen Suomenhevoset, Helppo A,
2/30
16.03.2018
KRJ Runoratsut, Helppo A,
1/50
16.03.2018
KRJ Edelsten Ponies, Helppo A,
2/40
17.03.2018
KRJ Edelsten Ponies, Helppo A,
2/40
17.03.2018
KRJ Raatteen Suomenhevoset, Helppo A,
2/30
18.03.2018
KRJ Edelsten Ponies, Helppo A,
3/40
19.03.2018
KRJ Haavelaakso, Helppo A,
5/30
19.03.2018
KRJ Edelsten Ponies, Helppo A,
4/40
20.03.2018
KRJ Edelsten Ponies, Helppo A,
2/40
21.03.2018
KRJ Runoratsut, Helppo A,
4/50
22.03.2018
KRJ Edelsten Ponies, Helppo A,
2/40
22.03.2018
KRJ Edelsten Ponies, Helppo A,
3/40
22.03.2018
KRJ Edelsten Ponies, Helppo A,
3/40
22.03.2018
KRJ Edelsten Ponies, Helppo A,
3/40
23.03.2018
KRJ Edelsten Ponies, Helppo A,
4/40
23.03.2018
KRJ Raatteen Suomenhevoset, Helppo A,
3/30
24.03.2018
KRJ Raatteen Suomenhevoset, Helppo A,
4/30
25.03.2018
KRJ Roscoff, Helppo A,
4/30
25.03.2018
KRJ Roscoff, Helppo A,
3/30
25.03.2018
KRJ Runoratsut, Helppo A,
7/50
26.03.2018
KRJ Runoratsut, Helppo A,
1/50
27.03.2018
KRJ Roscoff, Helppo A,
4/30
27.03.2018
KRJ Runoratsut, Helppo A,
4/50
27.03.2018
KRJ Raatteen Suomenhevoset, Helppo A,
1/30
31.03.2018
KRJ Cup Hukkapuro, Helppo A,
6/320
Näyttelyt - 5 sertiä
11.03.2018
NJ Gealán, 3/10 -
irtoSERT (pt. Sorel)
12.03.2018
NJ Koistila, 6/8 -
irtoSERT (pt. Vibaja)
28.03.2018
NJ Cefnmoor, 3/3 -
irtoSERT (pt. Lissu T.)
14.10.2020
NJ Haltiasalo, BIS12 -
MVA-SERT (pt. alaera)
16.10.2020
NJ Haltiasalo, BIS20 -
MVA-SERT (pt. alaera)
Päiväkirjamerkinnät
7.10.2018: Kaamea kuralätäkkö (kirjoittanut omistaja)
Mistä tietää, että syksy on saapunut? No siitä, että joka päivä sataa vettä. Erityisesti täällä Irlannissa valtameren rannikolla sijaitsevassa pikkukylässä meillä ei ole tuntunut olevan yhtäkään kuivaa päivää syyskuun jälkeen ja koko tallipihamme on yhtä loputonta kuravellisuota. Tästäkin huolimatta elämän on jatkuttava ja ponit on ratsastettava.
Lokakuussa meidän maneesimme oli remontissa pari viikkoa, joten jokainen sateeton hetki päivässä oli hyödynnettävä kentällä ratsastamiseen. Meidän ratsastuskenttämme on valmistettu keinomateriaaleista ja se kastellaan ja kuivatetaan altapäin, joten se ei onneksi koskaan ajelehdi kuravedessä (mutta koko tallialue kentän ympärillä kylläkin ajelehtii). Eräänä lauantaiaamuna herätessäni katsoin ikkunasta ulos ja totesin, että vaikka sää oli pilvinen, niin vettä ei tihkunut. Päätin, että tänään pistän suosikki-tuontiorini Cometin töihin kentällä. Saapuessani talliin Comet tervehti minua aurinkoisesti luimistamalla korvansa - "no hyvää huomenta vaan sinullekin". Harjasin Cometin tallikäytävällä ja Comet tuntui olevan asiasta harvinaisen närkästynyt, närkästyneempi kuin yleensä. Cometista ei oikein voi koskaan tietää, että millä jalalla se on aamulla noussut ylös, joten arvelin, että tästä treenistä ei tule se helpoin.
Varusteltuani Cometin lähdin taluttamaan sitä kuraisen tallipihan halki kohti kenttää. Vesilätäköitä oli kirjaimellisesti joka puolella ja jotkut niistä oli niin syviä, että niihin upposi nilkkoja myöden. Kaikista suurin lätäkkö oli kuitenkin muodostunut suoraan kentän porttien eteen. Se oli varmasti ainakin pari metriä pitkä ja useita metrejä leveä. Sitä ei voinut ylittää, alittaa tai kiertää, joten läpi oli mentävä. Tästä Comet oli kuitenkin eri mieltä. Herra pisti jarrut päälle lätäkön reunalle ja lähti peruuttamaan hätäisesti pois pää pystyssä, ikään kuin tuo nimenomainen lätäkkö olisi ollut pelottavin asia, mitä se oli koskaan nähnyt. Yritin kiskoa, puskea ja työntää uljasta oriani lätäkön läpi kentälle, mutta vekkuli Comet keksi aina jonkun keinon, jolla se pystyi kierähtämään pois lätäkön luota. Yritin jopa nousta oriin selkään ja ratsastaa lätäkön yli, mutta siitäkös riemu repesi kun Comet alkoi hyppiä pystyyn kuin mikäkin kaksivuotias. Juuri kun sain idean käydä hakemassa paikalle tallitytön raipan kanssa hätyyttelemään Cometia takaapäin, kuului taivaalta pahaenteinen jyrähdys ja muutamissa sekunneissa päällemme alkoi kaatua oikea rankkasade. Niinpä siis kävi, että Comet voitti tämän erän ja hölkkäsin äkkiä sen kanssa takaisin talliin. Purettuani varusteet pois Cometin päältä ei ori tuntunut olevan asiasta moksiskaan - se vain katseli minua korvat hörössä kuin ihmetellen, että pöh, miksiköhän me ei menty treenaamaan?
18.10.2018: Comet ja surkeiden sattumusten sarja: kuralätäkön kosto (kirjoittanut omistaja)
Oli aivan tavallinen torstai-aamupäivä ja minä olin juuri saanut treenit Cometin kanssa purkkiin. Ratsastimme aamun maneesissa treenaten pääty-ympyröitä ja taivutuksia. Cometilla oli tyypilliseen tapaan hyvä vauhti päällä ja sain pikemminkin pidätellä sitä kuin kannustaa sitä eteenpäin. Pääty-ympyröillä Comet toimi hienosti ja se taipui nätisti lähtemättä puskemaan mihinkään suuntaan.
Päästyämme treenin päätteeksi ulos maneesista syksyisen kuraiselle tallipihalle minua vastaan tuli muuan connemarakasvattaja, joka oli vierailuilla Hopewoodissa. Pysähdyimme Cometin kanssa jutustelemaan kyseisen henkilön kanssa pihalle ja kerroin hänelle meidän toiminnasta ja poneista. Siinä hetken rupateltuamme alkoi yllättäen vieraamme puhelin soimaan, ja hänellä sattui olemaan käytössä mitä hirvittävin ja korvia vihlovin soittoääni, mitä olin ikinä kuullut. Kaiken lisäksi se oli täydellä äänenvoimakkuudella. Koska mikään päivä Cometin kanssa ei olisi tavallinen ilman jotain pientä show-numeroa, otti Comet asiakseen järkyttyä perin pohjin tuosta yllättävästä metelistä ja se riuhtaisi itsensä äkisti takaviistoon pois tilanteesta - minä tietysti yhä ohjista pidellen kaaduin selälleni, mihinkäs muuallekaan kuin oikein märkään ja mehevään kuralätäkköön takanani. Comet ei karannut kauemmas kuin lähimmälle tarhalle kiusaamaan ponikavereitaan, minä itse rämmin mudasta ylös vierailijamme avustamana hänen pahoitellessaan ponin pelästyttämistä. Pahasti ei sattunut, joten tyydyin vain hiljaa häpeilemään itseäni, mutta samalla mietin myös, että onneksi en pukenut päälleni uusia valkoisia kisahousujani.